Ajatsisassaagut - iperaanatali
Pilu Danmarkimut nuukkami inuusuttunut suliniummut ’Siammartumut’ ilaalerpoq. Ataatsimooqatigiiffimmi nukittuumi tassani suulluunniit oqaloqatigiissutiginissaat akuerisaavoq - aamma artornarsinnaasut. Upernaakkut ualinerani pueqqukujuttoq Pilup Kalaallit Meerartaanni meeqqanut inuusuttunullu suliniummi pisortaq, Jeanne, naapippaa. Aarhusip eqqaani sissakkut pisuttuqatigiipput oqaloqatigiissutigivaallu inuunermi silarsuarisat, qajassuartumik ajattaasinnaaneq – allallu peqatigalugit ataatsimooqatigiiffinni ineriartortarneq.
”Suut tamarmik nutaajullutillu takornartaapput, naallu Skive-mi ilaqutaqaraluarlunga, sivisuumik kisimiittarnissara toqqarpara. Tamannalu arlalitsigut eqqugaaqqajaanarpoq”, Pilu Zakariassen oqaluttuarpoq – Avannaani Upernaviup eqqaani Tasiusamit 3.000 km sinnerlugit ungasitsigisumut Jyllandip qeqqani Skive-mut nuunnini oqaluttuarigamiuk. Piffissap ingerlanerani Pilu, kalaallinut inuusuttunut ineriartuutaasussamik ilinniartitsillunilu ingerlatsinermut ’Siammartumut’ ilannguppoq. Tassani Pilup ataatsimooqatigiiffimmut toqqissinartumut peqataalerneq misigivaa, aammattaarli misigalugu ”ajanneqalaartarluni”. ”Tamanna unamminartuuvoq, kisianni ”ajanneqarnerat” pingaaruteqaqaat”, oqaluttuarpoq nangillunilu:
”Taamani assut annilaangasarpunga inuillu amerlasuut akornanniippiarsinnaananga, taamaammat sapaatip-akunneranik naanersioriarnialeraangatta, Vejle-mut ilassannik naapitsiartorlunga qimuttuitsunut ikinissara ajornakusoortittarpara. Kalaallit Meerartaanni sulisut ilaata qimuttuitsut unittarfianni aanissara neqeroorutigaa. Taanna uanut assamminik isaassivoq, peqataasarnissannullu pisariaqartitannik toqqissisillunga. Pisimasoq taannarpiaq uannut pingaaruteqaqaa”, taama Pilup Kalaallit Meerartaannik naapitseqqaarnini oqaluttuarivaa.
Pilu Zakariassen Kalaallit Meerartaasa meeqqanut suliniutaanni namminneq kajumissutsimigut sulisuuvoq, Aarhus Business College-mi ilinniartuuvoq allaffimmiutullu ilinniarnini 2025-mi naammassissallugu. 2017-imi Kalaallit Meerartaasa inuusuttunut suliniutaannut ’Siammartumut’ peqataalerpoq. “ ’Siammartumi’ peqataasartut assigiinngitsorujussuuvugut, assigiinngitsunik tunuliaqutaqarluta, immitsinnulli paarisarpugut. Taamani peqataasartut arlallit ullumikkut ikinngutiginerpaasannut ilaapput”.
’Ajanneqalaarnerup’ inuttut inerikkiartorneq aallarnisarsinnaavaa
”Pilup oqaluttuaa Kalaallit Meerartaanni pikkoriffitta ilaannut assersuutissatsialaavoq”, taama oqarpoq Jeanne Funch Asmussen, Danmarkimi meeqqanut inuusuttunullu suliniutinut pisortaasoq, nangillunilu:
”Tamatumani pineqarpiarpoq meeqqanik inuusuttunillu ataasiakkaarlugit tamaasa immikkut sammillugit sullissineq, meeqqap inuusuttulluunniit paasilluarnissaa suliassaralugu. Atugarisatit piviusut suuppat, suut pisariaqartippigit, illillu iluatsitsissaguit qanoq pisoqartariaqarpa? Tamatumanilu suleqateqarpugut pisussaaffitik sinnerlugit sullisserusuttunik. Qimuttuitsoqarfimmi ’ajanneqalaarneq’ Pilup misigisaa, tassaasinnaavoq inuusuttup ineriartorlualernissaanut pisariaqartoq. Soorunami ’ajatsineq’ ataasiakkaanut naleqqussartariaqarpoq. Inuusuttoq killissaa qaangerlugu ’ajassanngilarput’, ineriartorlualerfissaanulli aqqutissiuutissallugu. Tamannaarpasipporlu Pilup taamani misigisaa”.
Inuunermi naligiinnik periarfissaqarnissaq sulissutigivarput
”Kalaallit Meerartaanni sulinermi kaammattuutaasut ilagaat, inuunermi naligiinnik periarfissaqarnissamik anguniagaqarusunnerput. Inuunermi periarfissat ima paasillugit, tassaasut ineriartornissamut peroriartorluarnissamullu naligiimmik periarfissaqarnissat. Tamatumanilu meqqap inuusuttulluunniit saninnguaniittariaqarpugut, akimmiffiusartunillu qaangiiniarneranni tapersersorlugit”, Jeanne oqaluttuarpoq.
”Akimmiffiusartut amerlasinnaasaqaat assigiinngissinnaasaqalutillu, ilaannilu annertusinnaasaqalutik. Meeqqat naapittarpagut akiorniagassarpassuaqartut, tamatumalu ilaanni kingunerisinnaavaa, namminneq naleqassuserminnik nukissatigullu sillimmatigisimannik takunnisinnaasannginnerat. Taama pisoqartillugu pingaarutilimmik suliassarivarput nukittuffiisa sapinngisaasalu tamarmiusut annertusarnissaat. Meeqqat inuusuttullu tamarmik misigissavaat, ataatsimooqatigiinnermut pingaaruteqartuunertik. Tamanna ingerlaqqeriarnissamut sapiissuseqalersitsisarpoq”.
Jeanne Funch Asmussen 2023-mi Kalaallit Meerartaanni Danmarkimi meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu suliniuteqarnermut pisortatut atorfinippoq. Ilaanni inuit pisariaqartittarpaat sivisunerusumik suliniuteqarfigineqarnissartik, ilaannili inuup inuunerani sivikitsuinnarmik suliniuteqarnissaq pisariaqartarluni – annikikkaluamilluunniit suliniuteqarneq annertuumik allannguutaasinnaalluni”, taama oqarpoq Jeanne, siusinnerusukkut Viby Syd-imi ineqarniarnermi isumaginninnikkut pisortatut atorfeqarnikuusoq.
Inuusuttunik allanik ataatsimooqateqarneq tassarpiaavortaaq Pilup misigissaa, ineriartorluartutut allatullu iliuuseqarsinnaasutut inissikkiartuaarnermini:
”’Siammartumi’ inuusuttut allat peqatigisarpakka angajoqqaatik sumiginnagaanerillu misigisarsimasatik pillugit ammasumik oqaluttuartartut. Nunaqarfeeqqami peroriartornikuuvunga, tassanilu qanoq misigisimaneq eqqartorneqarpallaarneq ajorpoq. Tamanna kisermaanneqartarpoq, taamaammat misigissutsima ilaasa oqaasertalernissaat uanut nutaajuvoq, aamma ilinniarpara kamaqarlunilu aliasussinnaaneq akuerisaaasut. Aamma tigussaanerusutigut ilinniagaqarniarlunga qinnuteqarnissara inuuninnilu takorluukkama ilaasa anguniarnissaat sapiissuseqarfigilerpakka”.
Ataatsimooqatigiiffimmi peroriartortoqartarpoq
Taamani maannalu Kalaallit Meerartaasa meeqqanut suliniutaanni nammineq kajumissutsimigut sulisuunermini Pilup misgisarpaa allanik ataatsimooqateqarneq immikkorluinnaq perarfissiisartoq:
”Kikkut tamarmik pingaaruteqarlutillu inissaqafiannut peqataaneq peroriartuutaavoq. Nammineq kajumissutsikkut sulisutut sapaatip-akunnerisa naanerini meeqqallu angalaaqattigiinnernut peqataakulavunga, aallaqqaataanilu uannut tupinnaqaaq misigigakku upperineqarlunga akisussaaffimmik tunineqarnera. Maanna tamakku uannut pissusissamisuuginnarput, ukiunilu taama amerlatigisuni peqataanikuungama , meeqqat inuuneranni tassaalernikuuvunga, inersimasoq aalaakkaasoq pingaaruteqartorlu.Meeqqanik taakkunannga sullissisinnaanera uannut pingaaruteqartuuvoq”.
Jeanne-p oqarnera naapertorlugu, Pilup nammineq kajumissutsimigut sulisutut suliniuteqarnera, Kalaallit Meerartaanni meeqqat inuusuttullu namminneerlutik inuunerminni aqqutissaminnik eqqortumik nassaarniarneranni peqataatinniarlugit sulisarnitsinnut assersuutissatsialaavoq:
”Suliassatta pingaarnersaraat, meeqqanut inuusuttunullu namminneq annertuumik sapinngisaqarnerisa taakkununnga takussaasunngortinnissaat – aamma namminneq naatsorsuutigisaminnit suli annertunerusumik. Assersuutigalugu Pilu oqarfigalugu, meeqqat sammisassaqartinnissaat akisussaaffigigaa. Taamaaliornikkut meeqqat inuusuttullu upperinerat takutittarparput, saninnguannilu inissisimajuartarluta. Ajatsisassaagut - iperaanatali”.
